SOTETIE-hankkeen kartoituksissa keväällä 2020 ilmeni, että jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitys on tunnistettu sosiaali- ja terveysalalla (SOTE). Sekä työntekijän osaamisen että työn kehittämisen tulisi olla olennainen ja luontainen osa SOTE-alalla työskentelevän työtä. 

”Osaamisen kehittäminen ja työn kehittäminen pitäisi olla osa työ- ja toimenkuvaa … Jatkuvaa ja yhdessä työyhteisön kanssa tapahtuvaa osaamisen ja työn kehittämistä.” 

SOTE-alalla koetaan jatkuvaa osaamisen vajetta. Ajantasainen osaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä perustehtävien hyvä hallinta tukevat työssä selviytymistä ja synnyttävät onnistumisen kokemuksia. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen mahdollistuvat esimerkiksi kouluttautumalla. 

”Kiireisessä ja kuormittavassa työtilanteessa todellakin tarvitsisi ja hyötyisi jatkuvasta hyvästä koulutuksesta. Tosin aikaa on vaikea täydestä kalenterista löytää. ” 

”Tulevaisuuden suunnittelu luo toiveikkuutta ja energisoi myös ruohonjuuritason työntekijää ja luo osallisuuden tunnetta sen sijaan, että toimisi yksinomaan päivästä toiseen kuin ratas koneiston osana.” 

Sosiaalialan tehtäviin pätevöittävän sosionomi (AMK) tutkinnon suorittamisen jälkeen osaamista voidaan laajentaa ja syventää muun muassa lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla. Sosionomitutkinto antaa laajan osaamisen alan työtehtäviin, jolloin osaamista tulee kehittää tutkinnon suorittamisen jälkeen sosiaalialan ammattilaisen valitseman työalueen, hänen oman työnsä perusteella. 

”Tarvetta on! Kun valmistuu sosiaaliohjaajaksi ja menee työhön, oppiminen vasta alkaa ja tarvitaan lisäkoulutusta.” 

”Koen, että kaikki lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutus on alalla tervetullutta ja välillä myös välttämätöntä, koska tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa ei kaikkia osa-alueita ole pystytty käsittelemään työelämän vaatimassa laajuudessa.” 

Vastaavasti sairaanhoitajantutkinnon jälkeen esimerkiksi lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutukset tarjoavat hoitotyön ammattilaiselle useita erilaisia jatkuvan oppimisen polkuja. SOTETIE-hankkeen kyselyn perusteella terveysalan kehittämistarpeisiin parhaiten vastataan lyhytkestoisella (1–5 opintopistettä) tai pitkäkestoisella täydennyskoulutuksella (15–30 opintopistettä). Erikoistumiskoulutuksista terveysalan vastaajat nostivat kyselyssä esiin muun muassa gerontologisen hoitotyön, kriisi- ja traumatyön sekä vammaisten ja kehitysvammaisten hoitotyön erikoistumiskoulutukset. SOTETIE-hankeen kyselyssä ei otettu huomioon ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, mutta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa sairaanhoitajan osaamista voi kehittää muun muassa kliinisen asiantuntijuuden, terveyden edistämisen, ikäosaamisen sekä hyvinvointiteknologian alueella. 

 SOTE-alan työntekijöiden näkemysten mukaan koulutusten järjestäjien, kuten ammattikorkeakoulujen, tulee kyetä reagoimaan nopeasti ja joustavasti alalla ilmeneviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Joustavan oppimisen koulutustarjonnan tulee vastata ajankohtaisiin ilmiöihin ja yhteiskunnan sekä työelämän muutoksiin. 

”Toivon, että näissä asioissa ollaan ajan hermolla ja ketteryyttä järjestää koulutuksia mahdollisimman nopeasti löytyy.” 

Kouluttautumisen merkityksestä käytiin keskustelua SOTETIE-hankkeen työpajoissa keväällä 2020. Lainsäädännön, palvelujen ja työkäytäntöjen uudistumisesta voi muodostua tarve kouluttautumiseen. Lisäksi muutokset ammattilaisten välisessä työnjaossa ja tehtäväsiirrot voivat synnyttää tarpeen kouluttautua, esimerkkinä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen lisäkoulutus.  

Kouluttautumisen perustelut voivat kuitenkin olla moninaisia. Tarve ammatillisen osaamisen ajantasaistamiseen kouluttautumalla voi syntyä työntekijän oltua pitkään poissa työelämästä, esimerkiksi perhevapaalla. Tarjolla tulisikin olla ammatillisen osaamisen ”päivityskoulutuksia”.   

Työntekijän ammatilliset mielenkiinnon kohteet voivat myös muuttua työuran aikana. Esimerkiksi työ ikääntyvien ja vanhusten parissa voi kiinnostaa varttunutta ja työkokemusta omaavaa ammattilaista eri tavoin kuin ammattialalle juuri valmistunutta nuorta henkilöä. Koulutuspalveluja tuleekin olla tarjolla siten, että ne mahdollistavat työuran aikana osaamisen kehittämisen myös uusin työtehtäviin. 

SOTE-alalla ammatillisten osaamisten kehittämistarpeet ovat moninaisia. Ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet ovat sekä sosiaali- ja terveysalan yhteisiä  että alakohtaisesti eriytyviä. Geneeristen, ammattialojen yhteisten osaamisten kehittämiseen voidaan vastata alojen yhteisillä koulutuksilla. Ammattialakohtaisia osaamistarpeita on runsaasti, kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen nimeää niitä oman työkenttänsä ja työtehtävänsä näkökulmista. Niin sosiaalialan kuin terveysalan asiantuntijoilla on valmius kuvata ammattialaltaan osaamisen kehittämistarpeita. Havaitun osaamistarpeen kehittämiseen parhaalla mahdollisella tavalla vastaavan jatkuvan oppimisen koulutusmuodon määrittely on vaikeaa. Se edellyttää sosiaali- ja terveysalan ja koulutusorganisaation toimijoiden yhteistyötä. SOTE-alan ammattilaiset kokevat kuitenkin jatkuvan kouluttautumisentarpeellisena urakehitykselle sekä arvostukselle niin nykyisessä työssään kuin työmarkkinoilla.