Jatkuvan oppimiseen hakeutumiseen on erilaisia lähtökohtia ja koulutuksen valintaan vaikuttavat monenlaiset tekijät. Kouluttautumiseen on monia mahdollisuuksia.
Koulutukseen hakeutujan erilaisia lähtökohtia
Täydennys- ja lisäkoulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat monet tekijät yksilön, työnantajan, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa meneillään olevat rakenteelliset ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät sote-ammattilaisten osaamisen täydentämistä ja uudistamista. Näitä ovat muun muassa digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, moniammatillisuus, näyttöön perustuva toiminta, palvelujen integrointitarpeet ja niukkenevat taloudelliset resurssit.
Koulutukseen hakeutumisen lähtökohdat voivat olla joko yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia, työnantaja- ja organisaatiolähtöistä osaamisen kehittämistä tai yhteiskunnallisen muutoksen mukanaan tuomia palvelutarpeiden vaatimuksia.
Koulutuksen odotetaan vahvistavan sote-ammattilaisen osaamista ydintehtävissään ja kehittymistä ammattilaisena. Yksilön ammatillisen osaamisen kehittäminen tukee yksilön työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä sekä työhyvinvointia. Työyhteisössä koulutus mahdollistaa työyhteisön osaamisen ja toiminnan kehittymismahdollisuuksien kasvun.
Koulutuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä
Koulutuksen valintaan vaikuttavat koulutukseen hakeutujan tarpeet ja motiivit. Koulutus voi olla omaan ammattiin liittyvää koulutusta, mutta toisaalta tarve voi olla yleisen osaamisen kartuttamiseen.
Koulutuksen valintaan vaikuttavat koulutuksen toteutustapa, sen pituus ja laajuus. Muita koulutuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koulutuksen hinta, koulutuksen taso ja opetuskieli sekä sijainti. Lisäksi on tärkeä tietää, liittyykö koulutus laajempaan kokonaisuuteen, onko se osa tutkintoa vai itsenäinen toteutus.
Koulutukseen hakeutumisen esteitä
Jatkuvan oppimisen koulutukseen hakeutumiseen liittyviä haasteita ovat opiskelijoiden erilaiset oppimisvalmiudet ja koulutukseen osallistumiseen liittyvät esteet. Erilaiset oppijat, työyhteisöt ja oppilaitokset erilaisine toimintaympäristöineen haastavat oppimista arjessa.
Edellytyksiä koulutukseen hakeutumiselle voidaan parantaa jakamalla koulutuksista tarpeellista tietoa sekä joustavoittamalla toteutuksia ja opintopolkuja. Tärkeää on kehittää työyhteisöjä oppivan yhteisön suuntaan sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida koulutusta opiskelijan, työelämän ja koulutusorganisaation yhteistyönä.
- Arkielämän realiteetit
- Lähipiirin tuen puute
- Kustannukset
- Työelämän kiireet
- Oppiva organisaatio unelmaa
- Työpaikan tuen puute
- Osaamisen tunnistaminen
- Työttömyys
- Yksilöllisyyden puute
- Tiedotuksen sekavuus
- Oppilaitosten pysyminen ajan tasalla ja opetettavien asioiden hallinta
- Työelämälähtöisyyden puutteet koulutusten suunnittelussa
- Koulutustasojen luoma jäykkyys
- Rakenteiden epäselvyys
- Koulutuksen pussinperät
- Koulutuksen paikkasidonnaisuus
- Toteutusten joustamattomuus
- Arviointitiedon puute
- Kielteiset kokemukset opiskelusta
- Asenteet opiskelua kohtaan
- Oppimisvalmiudet
- Jaksaminen
- Epätasa-arvo
- Ei tarjolla tarpeisiin sopivaa koulutusta
- Epävarmuus koulutuksen toteutumisen suhteen
- Alueellinen epätasapaino tarjonnassa
Esimerkkivideot erilaisista oppimisen poluista
Videot on tuotettu SOTETIE-hankkeen Työpaketti 5 aineistosta osana YAMK-opinnäytetyötä ”Omaa osaamista kehittämässä – opiskelijat jatkuvan oppimisen polulla”. Videon ovat toteuttaneet Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen -koulutuksen YAMK-opiskelijat Petra Haring ja Saija Huurinainen Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2021.
