Blogit

”Työ on niin vastuullista ja kuormittavaa, että hämmästyttää, miten vähäisellä koulutuksella sellaiseen voi päästää ihmisen”

Työ on niin vastuullista ja kuormittavaa, että hämmästyttää, miten vähäisellä koulutuksella sellaiseen voi päästää ihmisen

Osaamista, innostusta ja asenteiden muuttumista työyhteisössä

Jatkuvan oppimisen koulutuksessa olevat opiskelijat kuvaavat opintojen merkitystä työyhteisölle, avaavat reaktioita työyhteisössä sekä merkitystä henkilökohtaisella tasolla.

Työhön koettu merkitys liittyi uuden osaamisen karttumiseen ja viemiseen työyhteisöön. Opiskelijoille karttui substanssiin liittyvää osaamista. Myös esimiestyön osaaminen ja työyhteisötaidot kehittyivät. Osaamisen koettiin tuottavan laadukkaampaa hoitoa, tehokkaampaa työskentelyä sekä kehittämistoimenpiteitä. Opiskelijat kokivat saaneensa uutta tietoa ja he myös veivät sitä omiin työyhteisöihinsä. Tietoa myös koettiin vastaanotettavan hyvin. Uuden oppiminen vei uutta näkökulmaa ja ajattelua työyhteisöihin. Kehittämistä tapahtui erityisesti opinnäytetöiden ja kehittämistehtävien kautta. Kouluttautuminen oli vaikuttanut innostuksen lisääntymiseen ja asenteen muutosta opintoja kohtaan myös muissa työntekijöissä.

Luottamusta, kiinnostusta, odotuksia ja tsemppausta

Työyhteisön positiivisina reaktioina näkyi kiinnostus, luottamuksen kasvu, ihmettely, myönteinen asenne ja tukeminen. Koulutus oli aiheuttanut tunteen siitä, että opiskelijaan luotetaan työyhteisössä enemmän. Kiinnostus ja ihmettely on näkynyt kyselynä koulutuksen sisällöstä sekä sen annista. Työyhteisön tuki ja myönteisyys ovat ilmenneet myönteisenä ja tukevana suhteutumisena sekä kannustuksena, tsemppauksena ja rohkaisuna. Työpaikoilla odotetaan, mitä koulutuksesta on tuomisina työhön.

Negatiivisia kokemuksia yllin kyllin

Kaikki eivät kokeneet, että vaikutusta koulutuksella olisi ollut lainkaan. Työnantajan taholta ei ole oltu kiinnostuneita. Tämä on näkynyt mm. siten, että aikaa koulutuksesta kertomiseen ei ole annettu eikä työyhteisössä mitenkään huomioitu. Koulutusta vastaavia tehtäviä ei myöskään ole järjestynyt. Vastaajat olivat kokeneet syyllistämistä poissaoloista koulutuksen takia, ja sijaisjärjestelyt koettiin hankaliksi. He olivat kokeneet työnantajan negatiivisen asenteen, vaikka sitä ei ole suoraan ilmaistu. Työyhteisöissä on koettu myös hämmennystä, kadehtimista ja muutosvastarintaa. Innostusta uusista tiedoista ja taidoista on ollut, mutta niiden hyödyntämiseen ei olla valmiita.

Merkitys työyhteisölle syntyy niin yksilön kehityksen myötä kuin urakehityksen mahdollisuuksista. Sopivasti haastetta tarjoava työ mahdollistaa usein miten tehokkaamman, sitoutuneemman ja paremmin työssä jaksavan ihmisen olemassaolon kuin liian vähän haastetta tarjoava työ. Puhumattakaan liiallisesta haasteesta, joka saattaa syntyä siitä, että työn vaatimustaso nousee, mutta jatkuvan oppimisen kautta ei mahdollisteta ihmisen kasvua työn tasolle. Tässä haaste nykyajan työpaikoille -satsaus koulutuksiin etupainotteisesti näkyy taatusti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvuna tulevaisuudessa. Työhyvinvointi on yksi tuotantotekijä, joten kun työn sujuvuus paranee, myös tuottavuus kasvaa. (Kesti 2012.)

Potkua kasvulle ja urakehitykselle

Opiskelijoiden mielissä jatkuvan oppimisen koulutusten koetaan mahdollistavan monia asioita itsensä kehittämisen ja kasvun saralla. Opintojen antia itselle kuvatessa opiskelijat nostivat esiin tiedon ja osaamisen kasvun, ajatusten avartumisen, työhyvinvoinnin paranemisen, Läpileikkaavana antina nähtiin ammatillisen kasvun lisäksi ihmisenä kasvaminen. Nämä kaikki yhdessä säteilevät voimaa ympäri työyhteisöä ja saavat yksilöt loistamaan. Urakehityksen merkitys näkyi lähes kaikissa vastauksissa. Innostus jatkaa opiskelua oli myös herännyt joillakin.

Arvostuksen nousua työmarkkinoilla sekä muiden että omissa silmissä

Henkilökohtaisella tasolla vastaajat kokivat arvostuksen nousua sekä työyhteisössä että asiakkaiden taholta. Myös omien urasuunnitelmien kannalta koulutus koettiin myönteisenä. Joillekin kouluttautuminen oli edellytys oman työn tekemiseen. Sen avulla oli mahdollisuus saada lisää kohdennettuja töitä ja vakinaisuuksia. Maininta oli myös siitä, että koulutus on antanut ennen kaikkea itselle paljon.
Opintojen antia urakehityksen kannalta pohtiessa opiskelijat nimesivät urakehityksen nykyisessä työssä, arvon nousun työmarkkinoilla. Osalla työpaikka oli vaihtunut ja työ oli muuttunut. Osa oli myös saanut verkostoja. Monet tuntevat oman paikan löytyneen.

Rohkeita ja hyvinvoivia kehittäjiä, joiden silmät ovat auenneet

Opiskelijat ovat kokeneet kehittämisvalmiuksien sekä työyhteisövalmiuksien lisääntymisen. He ovat saaneet rohkeutta sekä kriittistä ajattelua, rohkeuden ja varmuuden lisääntymistä. Koulutus on lisännyt hyvinvointia ja nautintoa työssä. Osaamisen tarve suhteessa työn vaativuuteen on auennut.

”Työ on niin vastuullista ja kuormittavaa, että hämmästyttää, miten vähäisellä koulutuksella sellaiseen voi päästää ihmisen”

”Oman osaamisen laajentuminen tuo työhön mielekkyyttä, sisältöä, uutta näkökulmaa, mahdollistaa vastuullisemman ja mielekkään työn”

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Opiskelijoilla on odotuksia jatkuvan oppimisen koulutusten suhteen. Heistä monet haluavat mielekkäämpiin töihin ja uskovat opiskelun mahdollistavan tätä. Tasa-arvon näkökulmasta tulee ajatelleeksi niitä monia vaikeassa työtilanteessa ja ei-mielekkäässä työssä ilman taloudellisia ja aikaresursseja olevia. Moni käyttää opiskelua väylänä hakeutua mielekkääseen työhön. Tämä tulos alleviivaa huolta opiskelijoiden maksuista. Kaikilla ei ole mahdollisuutta sijoittaa rahaa opintoihin. Toiveet työpaikan suhteen eivät ole tuulesta temmattuja, sillä osalla isotkin muutokset ovat mahdollistuneet. Hyvä työpaikka, joka tukee opintoja mahdollistaa myös urakehityksen opintojen kautta. Tässä kyselyssä suhde työpaikkaan näyttäytyy tämän kysymyksen osalta monella varsin myönteisenä, vaikka kielteistäkin suhtautumista on runsaasti. Työpaikat eroavat toisistaan varsin paljon ja tämä saattaa herättää monenlaista prosessia opiskelijaryhmien sisällä. Verkostoitumista kannattaa nostaa enemmän esille. Opettajina toimivat näemme tämän välillä varsin vahvasti ja sitä on syytä tukea.

Opiskelijat kokevat kasvaneensa monella tavalla. Opiskeluprosessi näyttäytyy vahvana, voi sanoa, että opiskelija ei ole entisensä. Tieto ja osaaminen ovat lisääntyneet sekä ajattelu on kehittynyt. Kriittisyys omaa työtä ja työpaikkaa kohtaan on lisääntynyt, vähäisenä ei voi pitää myöskään oman hyvinvoinnin ja työn antaman nautinnon lisääntymistä. Voisi ajatella heidän olevan työyhteisössään vahvempia vaikuttajia rohkeuden ja työyhteisövalmiuksien lisääntyessä. Näin he saavat ideoitaan läpi tehokkaammin.

Toivottavasti Sotetie –hanke pystyy edistämään opiskelijoiden tasa-arvoa niin, että opiskelumyönteisyys lisääntyy niilläkin työpaikoilla, joilla asenteet opiskeluun nyt ovat oppimisen hyödyntämistä haittaavia. Paneutuminen tiedotukseen tapoihin ja sisältöön, joka tulee tässäkin kyselyssä esiin, auttanee koulutusten merkityksen hahmottamista työpaikoilla. Opiskelijoiden vastauksista paistaa esiin se, että he tietävät opiskelun jälkeen jotakin siitä mitä eivät tiedä ja osalla tämä edistää halua jatkaa opintoja.

Kirjoittajat

Ulla Isosaari, HTT, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakouluTiina Järvelä
Tiina Järvelä, YTM HTM LTO,lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu
Tapio Myllymaa, KM SHO ESH SH, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Mikko Nieminen, SHYAMK TtK, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Anne Puska, TtM TTH lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

Lähde

Kesti, M. 2012. The Tacit Signal Method in Human Competence Based Organization Performance Development. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. Acta Universitatis Lapponiensis 236. ISBN 978-952-484-566-3. ISSN 0788-7604.