Osaamisen johtaminen on käsitteenä tuore. Ja sen käyttö etenkin suomalaisessa johtamiskulttuurissa on ollut haasteellista käsitteen monimuotoisuuden vuoksi. Yhteistä määritelmää tai teoriapohjaa on ollut vaikea löytää, jonka vuoksi osaamisen johtamisen käsitteistö on osittain ollut sidonnainen käsiteltävän tieteenalan paradigmaan. Siitä kirjoitetaan usein englanninkielisellä käsitteellä knowledge management, jonka monimerkityksellisyys on lisännyt käsitteen epäselvyyttä. Suomennoksia ovat muun muassa osaamisen johtaminen, tietojohtaminen, tiedon johtaminen, tietämyksen hallinta, tietämyshallinta sekä tiedon ja osaamisen johtaminen. (Kivinen 2008, 18.)

Osaamisen johtaminen on kokonaisvaltainen, laaja ja vastuullinen johtamisen alue, joka ei ole ainoastaan esihenkilötoimintaa. Siinä vaaditaan henkilöstöä ottamaan vastuuta omasta oppimisesta. Osaamista tulee kuitenkin johtaa päämäärätietoisesti, jotta osaamisen pääoma on mahdollista hyödyntää optimaalisesti. (Jauhiainen 2019, 4.) Osaamisen johtamisessa korostetaan sitä, että johtaja pyrkii tunnistamaan sekä mahdollistamaan osaamisen hyödyntämisen yksilö- ja yhteisötasolla. Se pohjautuu kyvykkyyteen ja pätevyystekijöihin sekä työntekijöiden valmiuksiin. Pätevyyksien sekä kyvykkyyden kehittäminen huomioi yksilöosaamisen ja yhdessä tekemisen vahvistamisen. (Jauhiainen 2019, 4 : Kivinen 2008, 61 : Juuti 2006, 37.)

Yksilön pääoma voi olla hyvin monitasoista, kuten esimerkiksi älypääomaa, henkistä pääomaa, inhimillistä pääomaa, tietämyspääomaa tai aineetonta pääomaa (Juuti 2006, 37). Tällöin osaamista arvioidaan laajana kokonaisuutena yksilön kykyjä, arvoja ja henkistä orientaatiota, ei pelkästään tietoa ja taitoa. Osaamiseen liittyvä tieto voi olla näkyvää tai niin sanottua hiljaista tietoa. Näkyvällä tiedolla tarkoitetaan kirjoitettua tai sanottua tietoa. Hiljaisella tiedolla taas tarkoitetaan kokemuspohjaista ja tilannesidonnaista tietoa. Osaamisen johtaminen pyrkii tukemaan organisaation sekä yksilöiden kehittymistä älypääomaa omaavissa yrityksissä. (Jauhiainen 2019, 4, Kivinen 2008, 61.)

Willsonin ja Andersonin mukaan (2009, 3.) osaamisen johtamisen keskeiset elementit ovat:

1) Osaaminen on resurssi

2) Osaamisen resurssit ovat organisaation prosesseissa

3) Osaamisen johtaminen on prosessi, jossa samastuminen, analysointi, valitseminen ja arviointi ovat osaamisen resursseja

4) Tietotekniikan käyttö helpottaa osaamisen resurssien etsimistä, tallentamista, jakamista, siirtämistä ja esittämistä

5) Osaamisen johtamisen prosessi edistää kehittämistä, oppimista ja uuden tiedon tuottamista.

He korostavat, että osaamisen johtamisessa tulisi tarkastella osaamista määrällisesti mitattavissa olevana voimavarana.

Osaamisen johtaminen voidaan myös kuvata hyvin monisyisesti ja osioittain (Juuti 2006, 37). Osaamisen johtaminen pohjautuu kollektiiviseen oppimiseen ja sen osa-alueita ovat organisaation oppiminen, oppiva organisaatio, strateginen oppiminen, ydinkyvykkyys, ydinpätevyys, aineeton pääoma, tiedon johtaminen, organisaation muisti sekä oppimista tukeva johtajuus, uudistava johtajuus ja valmentava johtajuus (Viitala 2005, 31-38.) Organisaatioiden oppimista voidaan tarkastella myös erilaisten kysymysten avulla. Näitä kysymyksiä ovat; strateginen kysymys, prosessikysymys, kulttuurikysymys tai johtajuuskysymys. (Kivinen 2008, 68-69.)