Oheinen kuvio havainnollistaa koulutuksen vaikuttavuuden moniulotteisuutta sisältäen vaikuttavuuden erilaiset tasot yksilön tasosta globaaliin tasoon sekä erilaiset näkökulmat vaikuttavuuteen kuin myös työelämäorganisaation ja koulutusorganisaation tasot. Keskeistä koulutuksen vaikuttavuutta luotaessa on käytäntöperustainen kehittäminen, jossa eri tasot, näkökulmat ja toimijat voivat yhdistyä arjessa.
(Kantola, Ranta & Sarja 2019)
Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on moniulotteinen asia, jota voidaan tarkastella monella eri tasolla sisältäen yksilön, työyhteisön, alueen, yhteiskunnan ja globaalin tason (vrt. Nurmi & Kontiainen 2000). Tasoja kuvaavat kuviossa (Kantola, Ranta & Sarja 2019) kehät. On hyvä erottaa koulutuksen aikaansaamat välittömät oppimisvaikutukset ja niillä aikaansaatavat koulutuksen ulkopuoliset vaikutukset (vrt. Raivola, Valtonen & Vuorensyrjä 2000, 12-13).
Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Oheisessa kuviossa näitä näkökulmia kuvaavat teemat (sakarat), joita ovat tietojen ja taitojen kohtaaminen, työhyvinvoinnin ja työtoiminnan kehittäminen, kestävä kehittyminen, osaamisen johtaminen, kustannustehokkuus ja tuottavuus sekä osallisuus ja muutostoimijuus.
Lisäksi koulutuksen vaikuttavuuden arviointia voidaan tarkastella niin koulutukseen osallistuvan opiskelijan, työelämäorganisaation kuin koulutusorganisaationkin näkökulmista, jolloin keskeiseksi nousee teoreettismetodologisena teemana käytäntöperustainen kehittäminen (Practice-based theorising). (ks. Gherardi 2006)
Lähestymistapa on systeeminen niin, että tarkastelun eri tasot eivät ole irrallisia, vaan dynaamisessa suhteessa toisiinsa. Myös vaikuttavuuden arvioinnin eri teemat nivoutuvat monin tavoin toisiinsa. Näkökulma koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin on kuviossa työyhteisölähtöinen, ja vaikuttavuuden arvioinnin viitekehyksessä korostuvat niin koulutukseen osallistuvan yksilön kuin myös työyhteisön tasot sekä laadullinen arviointi.
Lähteet
Gherardi, S. 2006. Organizational Knowledge: The Texture of Workplace Learning. Malden, Mass.; Oxford; Carlton: Blackwell publishing.
Kantola, T., Ranta, L., & Sarja, J. 2019. Näkökulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista työyhteisössä. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Nurmi, K. E., & Kontiainen, S. 2000. Käsitteet, mallit ja indikaattorit koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Teoksessa R. Raivola (toim.), Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Suomen Akatemian julkaisuja 1/2000.
Raivola, R., Valtonen, P., & Vuorensyrjä, M. 2000. Käsitteet, mallit ja indikaattorit koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Teoksessa R. Raivola. (toim.), Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Suomen Akatemian julkaisuja 1/2000.
Sarja, J. Kantola, T., & Ranta, L. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta näkökulmasta. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
