Creative Commons -lisenssi

Jatkuva oppiminen SOTE-alalla

 

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Jatkuvat koulutusvaihtoehdot eri tahojen näkökulmista

Työyhteisöissä pohditaan koulutusvalintoja niin yksittäisten työntekijöiden kuin organisaation osaamistarpeiden näkökulmasta. Myös koulutusorganisaatiot haluavat kehittää koulutustarjontaa mahdollisimman hyvin vastaamaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tavoitteisiin. Koulutusten vaikutuksia on tärkeää arvioida näistä kaikista näkökulmista, jotta varmistutaan tarkoituksenmukaisesta koulutustarjonnasta. Yksi usein käytetty malli on Kirkpatrick’in (1954) Sote -alan koulutuksien vaikutuksia arvioitaessa. Seuraavassa sen hyödyntämistä pyritään esittelemään siten, että eri toimijoiden näkökulmia koulutusten vaikuttavuuteen otetaan huomioon. (Turnbow & Zeidman-Karpinski 2016; Kirkpatrick 1954.)

Koulutukseen hakeutujan näkökulma

Koulutukseen hakeutujan reaktiot, kokemukset koulutuksesta ja asiakastyytyväisyys antavat arvokasta tietoa koulutukseen hakeutumisessa. On tärkeä tietää, mitä opiskelija kokee oppineensa, miten taidot ovat kehittyneet ja miten opiskelu on vaikuttanut innostukseen jatkuvaa oppimista kohtaan. Sen lisäksi koulutukseen hakeutujan näkökulmasta kiinnostavaa on tarkastella, miten oppi on siirtynyt käytäntöön ja miten se on vaikuttanut omaan kasvuun ja kehitykseen. Tätä näkökulmaa tukee myös se millaista palautetta kouluttautuja on saanut työssään.

Työnantajan ja organisaation edustajan näkökulma

Työelämän ja organisaatioiden edustajien kokemukset koulutuksesta sekä heidän tyytyväisyytensä siihen ovat tärkeitä indikaattoreita, kun koulutuksen onnistumista mitataan ja arvioidaan. Oleellista on mitä organisaatio on oppinut, miten organisaatio on hyötynyt ja miten organisaatio aikoo hyödyntää uuden oppimista. Käytännön kannalta tärkeätä on, miten uusi oppi on kasvattanut osaamista organisaatiossa sekä miten se on muuttanut organisaation toimintaa.

Koulutuksen järjestäjän näkökulma

Koulutuksen kehittämistarpeiden huomioiminen on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tärkeää. Kouluttajataho voi analysoida palautteita, joita on kerätty ja arvioida toimintaansa niiden perustellaan pohtien, miten on kehittynyt koulutuksen järjestäjänä. Koulutuksen järjestäjä voi arvioida myös millaista kehitystä on tapahtunut konkreettisissa opetusmenetelmissä ja onko resursointia tarpeen muuttaa. Se voi hyödyntää koottuja selvityksiä ja kokemuksia muutoksista opetuksessa ja opiskelijoiden osaamisessa sekä siinä, miten saavutettu osaaminen soveltuu käytäntöön vietäväksi. Tärkeintä tässä kaikessa on takaisinkytkentä opiskelijoiden osaamiseen ja organisaatioiden osaamisen kasvuun, jotta vuoropuhelussa koulutustarjonta kehittyy jatkuvasti.

Lähteet

Kirkpatrick, D. L. (1954). Evaluating human relations programs for industrial foremen and supervisors (Doctoral dissertation, University of Wisconsin-Madison). Available from ProQuest Dissertations and Theses Global database. (302023389).

Turnbow, D., & Zeidman-Karpinski, A. (2016). Don’t Use a Hammer When You Need a Screwdriver: How to Use the Right Tools to Create Assessment That Matters. Communications in Information Literacy, 10 (2), 143-162.