Creative Commons -lisenssi

Jatkuva oppiminen SOTE-alalla

 

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Koulutuksien vaikuttavuuden alueellisia käytänteitä

Kirkpatrickin (2016) vaikuttavuuden arviointia kuvaavien tasojen mukaan alueellisten koulutusten reaktio-tasolla alueellisen osaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät koulutukset toteutetaan mahdollisimman suunnitelmallisesti ja organisoidusti. Organisoituminen tarkoittaa yksikköihin hajautettua ja perustoimintaa lähellä olevaa osaamisen johtamista ja kehittämistä sekä sitä tukevaan ja täydentävään keskistettyä toimintaa. Keskitettyyn toimintaa kuuluu mm. tietojärjestelmät ja koulutusten koordinointi. Alueelliset koulutukset voidaan kohdentaa alueen kaikkien organisaatioiden henkilöstöille, joillekin ammattiryhmille, osaamisensa päivittämistä vaativille henkilöstöryhmille tai joillekin muille erityisryhmälle. Koulutukset raportoidaan alueellisiin ja kansallisiin sähköisiin tietokantoihin.

Oppimisen arvioinnin tason näkökulmasta alueelliset koulutukset lähentävät sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja alueen perusterveydenhoidon henkilöstöjä. Alueellisen osaamisen kehittäminen koulutusvalintoineen on määriteltävissä yksikköjen esimiesten tehtäviin ja toteutettavissa budjettivuosittain. Koulutussuunnittelu ja keskustelu hankitun osaamisen hyödyntämisestä sijoittuu esimiehen ja alaisen väliseen kehityskeskusteluun. Alueellisia koulutuksia voidaan yhdistää myös työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja koulutus voidaan toteuttaa sisäisin menettelyin tai ulkoa hankittuna koulutuksena. Osa alueellisista koulutuksista suunnitellaan kohdennettavaksi ja niiden koulutusvalinnat tehdään ERVA-alueelle.

Toiminnan muutoksen tason näkökulmasta alueellisen osaamisen kehittäminen on muuttunut suunnitelmalliseksi ja koordinoiduksi. Koulutustarpeiden arvioinnissa hyödynnetään henkilöstön näkemyksiä ja tietojärjestelmiä, jotka edistävät tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hankitun osaamisen käyttöönottoa seurataan toiminnan uudistumisesta. Lisäksi uudistumista arvioidaan kehityskeskustelujen tuloksista, palautteista, hoitoketjujen kehittymisistä ja erityisosaamisen käyttöönotosta. Osaamista koskevia tietoja raportoidaan suunnitelmallisesti paikallisille, alueellisille sekä kansallisille tahoille, mikä mahdollistaa tietojen käytön erilaisiin vertailuihin ja seurantaan.

Kirkpatrickin (2016) koulutuksen vaikuttavuutta kuvaava neljäs taso tarkoittaa tuloksia ja vaikutuksia. Tämän aineiston mukaan neljännen tason voidaan katsoa merkitsevän menetelmiä ja mittareita, joilla alueellisten koulutuksien vaikuttavuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida (kuvio1). Kuvion keskellä oleviin kennoihin merkityt menetelmät juontuvat 1) reaktioina syntyvään osaamisen kehittämiseen ja johtamisen organisoitumiseen, 2) oppimiseen pohjautuvaan osaamisen määrittelyyn ja 3) muutosta osoittavaan suunnitelmallisuuteen alueellisten koulutusten hankinnassa ja arvioinnissa. Kennojen vieressä on aineistosta koottu mittareita, joilla esitetyt menetelmät voidaan todentaa arvioitavaan ja vertailtavaan muotoon.

Kuvio koulutuksien vaikuttavuuden alueellisia käytänteitä
Koulutuksien vaikuttavuuden alueellisia käytänteitä

Analysoitu aineisto perustuu Lapin sairaanhoitopiirin koulutuskoordinaattorille tehtyyn haastatteluun. Haastattelukysymyksissä oli hyödynnetty Soili Tykkyläisen (2017) laatiman Vaikutusten arviointi-kanvaasin kysymysten asettelua (ks. Tykkyläinen 2017). Aineiston analyysissa käytettiin Kirkpatrickin nelitasoista mallia osaamisen vaikutusten arviointiin (ks. Tornbow & Zeidman-Karpinski 2016). Alueellisten koulutusten vaikuttavuuden arviointi linkittyy myös vuonna 2016 Lapin sairaanhoitopiirin alueelle laadittuun Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalliin (ks. Karjalainen, Räisänen & Saranki-Rantakokko 2016).

Lähteet

Karjalainen L., Räisänen R. & Saranki-Rantakokko S. (2016). Verkostomainen osaamisen kehittämisen toimintamalli tulevaisuuden sotelle. Lapin ammattikorkeakoulu. Selvitykset ja raportit 17/2016. Verkostomainen osaamisen kehittämisen toimintamalli tulevaisuuden sotelle (lapinamk.fi) Saatavilla 4.10.2021.

Tornbow, D., & Zeidman-Karpinski, A (2016). Don´t use hammer when you need a screwdriver: how to use the right tools to create assessment that matters. Communications in information Lateracy, 10 (2), 143-162.  Saatavilla 4.10.2021

Tykkyläinen, S. (2017). Vaikutusten arviointi -kanvaasi. Viitattu 25.11.2020. Saatavilla 4.10.2021.