Creative Commons -lisenssi

Jatkuva oppiminen SOTE-alalla

 

Jatkuvan oppimisen koulutuksen työelämälähtöinen suunnitteluprosessi

Osaamistarpeiden kartoitus työelämältä

SOTETIE-hankkeessa kartoitettiin keväällä 2020 sosiaali- ja terveysalan (SOTE) toimijoilta osaamisen kehittämistarpeita. Tietoa osaamisen kehittämistarpeista kerättiin työpajojen sekä työpajoja edeltäneen ennakkokyselyn ja niitä seuranneen jatkokyselyn avulla. Keväällä 2021 SOTE-toimijoilta kartoitettiin tietoja osaamisen kehittämistarpeista täydentävällä kyselyllä. Kyselyt olivat sähköisiä Webropol-kyselyjä.

Alkukysely työelämälle

Toteutus

Sosiaali- ja terveysalalla (SOTE) työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista kartoitettiin alkuvuodesta 2020 nettipohjaisella kyselyllä (Webropol), jota seurasi myöhemmin työpajat ja jatkokysely. Kysely lähetettiin yli 1000 vastaanottajalle, joilta saatiin 229 vastausta.

Kyselyllä selvitettiin sote-alalla havaittuja osaamisvajeita ja koulutustarpeita, olemassa olevien erikoistumiskoulutusten merkittävyyttä omalla toiminta-alueella ja pyydettiin ehdotuksia uusista mahdollisista erikoistumiskoulutuksista.

Lisäksi selvitettiin erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen reunaehtoja: hinta, omakustannusosuus, lähityöskentelypäivien määrä, koulutuksen pituus.

Vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään: sosiaaliala, terveysala ja muu ala. Tuloksia raportoitiin suhteessa näiden aloihin.

Tulokset

Kartoituksessa painotus oli erikoistumiskoulutuksissa. Kartoituksessa määriteltiin erikoistumiskoulutuksen osallistumisen ja toteutuksen reunaehtoja. Työnantajan maksamana osallistumismaksu pitäisi olla alle 500 euroa (36 % vastaajista) tai alle 1000 euroa (28 % vastaajista). Omakustannusosuus pitäisi olla alle 500 euroa (71 %). Lähes puolet vastaajista (48 %) olisi valmis käyttämään erikoistumiskoulutuksen lähipäiviin omaa aikaa enintään 5 päivää vuodessa; alle puolet vastaajista olisi valmis käyttämään lähipäiviin omaa aikaa 5–10 päivää vuodessa (42 %). 30 opintopisteen laajuisen erikoistumiskoulutuksen kesto pitäisi olla 1,5 vuotta (50 % vastaajista) tai 1 vuotta (43 % vastaajista).

Mielenterveys- ja päihdetyön ja Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukset korostuivat merkittävinä osaamisen kehittämisen alueina.

Taustamateriaalit

Työpajatyöskentely

Toteutus

Osaamisen kehittämistarpeiden kartoittamiseksi järjestettiin maaliskuussa 2020 viisi työpajaa, joihin ilmoittautui 122 ja osallistui 53 sote-alan ammattilaista. Kaksi viidestä työpajasta toteutui suunnitellusti hybridimallilla (Helsinki, Tampere) ja kolmessa työskenneltiin koronaepidemian vuoksi etäyhteyksin (Pori, Kuopio, Oulu). Läsnä olevia osallistujia oli 22, etäyhteydellä 31.

Työpajan osallistujille esiteltiin työskentelyn herätteeksi ennakkokyselyn (n 229) tulokset. Ryhmätyöskentelyä jatkettiin fasilitoidulla keskustelulla suunniteltujen kysymyksen avulla ja lisäksi mukaan otettiin osallistujien keskusteluun tuomat näkökulmat. Helsingissä 10 osallistujan ryhmä työskenteli kahdessa pienryhmässä eri tiloissa, Tampereella 12 osallistujaa jakautui neljään pienryhmään samaan tilaan. Työpajojen vetäjät osallistuivat keskusteluihin sekä dokumentoivat keskustelut työpajatilanteissa ja niiden jälkeen. Etätyöskentely toteutui pääosin Collaborate-ympäristössä, jossa etäosallistujat saattoivat seurata näyttöruuduiltaan työpajan vetäjän muistiinpanojen kirjaamista. Työskentelylle oli varattu aikaa noin 90 minuuttia.

Tulokset

Työpajoihin osallistuneiden näkemysten mukaan sosiaali- ja terveysalalla on yhteisiä osaamisalueita. Heistä oli tärkeää, että koulutuksissa yhdistyy sosiaali- ja terveysalan osaaminen. Tämän katsottiin edistävän sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisen ammattisanaston ja ymmärryksen muodostumista ammatillisissa kysymyksissä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla todettiin olevan asiakasryhmien ja sosiaali- ja terveysalan työkenttien mukaan eriytyviä osaamisalueita. Sekä alan yhteisillä että eriytyvillä osaamisalueilla on tarvetta niin osaamistavoitteiltaan suppeille kuin laajoille täydennyskoulutuksille ja / tai erikoistumiskoulutuksille.

Palautetta työpajoista saatiin yhteensä 22 osallistujalta, joista 10 oli osallistunut työpajaan etäyhteydellä. Vastaajien mielestä parasta työpajoissa oli vuorovaikutteisuus, yhteinen keskustelu eri toimijoiden kanssa, ja uusien näkökulmien saaminen. Korjaavaa palautetta annettiin siitä, että kyselyn tulosten esittely olisi voinut olla tiivistetympi. Joillakin etäosallistujilla oli äänien kanssa ongelmia, mutta he pääsivät osallistumaan työpajaan chat-kanavan kautta. Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä arvioimaansa tilaisuuteen.

Taustamateriaalit

Jatkokysely työelämälle

Toteutus

Sosiaali- ja terveysalalla (SOTE) työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeita kartoitettiin ensin nettipohjaisella alkukyselyllä (Webropol). Sitten kyselyn tuloksia täydennettiin työpajoissa. Työpajoja seurasi nettipohjainen jatkokysely (Webropol). Jatkokysely lähetettiin huhtikuussa 2020 sähköpostitse samoille henkilöille kuin alkukysely ja työpajakutsu. Vastauksia saatiin 216 henkilöltä. Jatkokyselyllä selvitettiin, mihin jatkuvan oppisen koulutusmuotoon osaamisen kehittämistarpeet soveltuivat, mitä SOTE-alalla työskentelevät alkukyselyssä ja työpajoissa olivat kuvanneet. Jatkokyselyssä vastaaja arvioi sekä SOTE-alan yhteisten osaamisten että alakohtaisesti  eriytyvien osaamisten soveltumista jatkuvan oppimisen koulutusmuotoihin. He arvioivat myös ehdottamiensa uusien erikoistumiskoulutusten merkittävyyttä osaamisen kehittämisessä. Lisäksi jatkokyselyllä kartoitettiin uusia sisältöjä jatkuvan oppimisen eri koulutusmuotoihin. SOTE-alan yhteisten osaamistensosiaalialan osaamisten ja terveysalan osaamisten soveltuvuuden arvioinnin jatkuvan oppimisen koulutusmuotoihin, kuten erikoistumiskoulutusehdotuksiin, mahdollisti suljettujen kysymysten käyttö jatkokyselyssä. Sen sijaan koulutusten sisältöjen ideoinnin mahdollisti avoimet kysymykset.

Tulokset

SOTE-alalla on sekä alojen yhteisiä että alakohtaisesti eriytyviä osaamisen keittämistarpeita. Näin ollen tarvitaan laajuudeltaan, sisällöiltään ja tavoitteiltaan erilaisia jatkuvan oppimisen koulutuksia. SOTE-alan yhteisten osaamisten, kuten ammattietiikan kehittämistä, palvelevat lisäkoulutukset ja lyhytkestoiset täydennyskoulutukset. Sosiaalialan eri työalueiden ja -menetelmien osaamisten kehittämiseen soveltuvat lyhyt- ja pitkäkestoiset täydennyskoulutukset. Vastaavasti terveysalan ammattialakohtaisten osaamisten kehittämiseen soveltuvat lyhyt- ja pitkäkestoiset täydennyskoulutukset. Erikoistumiskoulutusten  sisällöiksi soveltuvat sosiaali- ja terveysalan laajat työalueet, esimerkiksi asiakas- ja palveluohjaus, kriisi- ja traumatyö, mielenterveys- ja päihdetyö.

Taustamateriaalit

Täydentävä kysely työelämälle

Toteutus

Vuoden 2020 alkupuolella toteutetun kahden nettipohjaisen kyselyn (Webropol) ja viiden työpajan jälkeen järjestettiin kolmas kysely vuoden 2021 alkupuolella. Myös kolmas kysely tehtiin nettipohjaisena (Webropol). Nettikyselyn käyttöön päädyttiin muun muassa koronapandemiasta johtuvien kokoontumisrajoitusten seurauksena.

Täydentävä kysely lähetettiin samoille SOTE-alan ammattilaisille kuin vuoden 2020 kyselylinkit ja työpajakutsut. Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvaamaan neljältä osaamisalueelta sisältöjä. Osaamisalueet, joiden sisältäjä kuvattiin, olivat 1) kriisi- ja traumatyön osaaminen, 2) perhetyön ja perhehoitotyön osaaminen, 3) vammaistyön ja kehitysvammatyön sekä kehitysvammaisten hoitotyön osaaminen ja 4) gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön osaaminen. Osaamisalueet  valittiin aikaisempien kyselyjen, erityisesti erikoistumiskoulutuksia kokevien tulosten perusteella. Osaamisalueiden sisältöjä tuli kuvata lisäkoulutuksen, lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksen sekä erikoistumiskoulutuksen näkökulmista. Kyselyyn vastasi 115 SOTE-alan ammattilaista.

Tulokset

Sosiaali- ja terveysalalla (SOTE) työskentelevillä oli kyky ja valmius nimetä osaamisen kehittämistarpeita kriisi- ja traumatyönperhe- ja perhehoitotyönvammais- ja kehitysvammatyön sekä kehitysvammaisten hoitotyön ja gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön näkökulmista. Pulmallista heille saattoi olla havaitsemiensa osaamisten kehittämistarpeiden yhdistäminen jatkuvan oppimisen koulutusmuotoon, lisäkoulutukseen, lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin tai erikoitumiskoulutuksiin. Osaamisen kehittämistarpeen ja koulutusmuodon määrittely onkin vaikeaa. Tavoitteeksi asetettu osaamisen laatu tulee kuitenkin ottaa huomioon koulutusmuodon määrittelyssä.

Taustamateriaalit