Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön osaamisessa.

Ikääntyvän ja vanhuksen tulee kyetä elämään aktiivista ja oman näköistään elämää. SOTE-ammattilaisten näkemyksissä korostuivatkin ikäihmisen kohtaamisessa, vuorovaikutussuhteen luomisessa ja työskentelyyn osallistumisen vahvistamisessa tarvittavien osaamisten lisääminen. Olennaisia osaamisalueita ovat myös palveluiden ja tuen tarpeiden kartoittaminen sekä palveluohjaus. Useat SOTE-ammattilaiset viittasivat aivoterveyden edistämiseen. He painottivat kotihoito- ja palveluasumistyössä tarvittavien osaamisten kehittämistä. (Helminen, Markkanen & Säilä 2020a-b.) Vuonna 2020 tehdyn kartoituksen mukaan erikoistumiskoulutus soveltuu gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön kehittämiseen (Helminen, Markkanen & Säilä 2020c).

Rakentunutta kuvaa gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön osaamisen kehittämistarpeista täydennettiin helmi- ja maaliskuussa 2021 tehdyssä Webropol-kyselyssä. Kyselyn toteuttamisesta kerrotaan artikkelissa Osaamisen kehittäminen kouluttautumalla (Säilä, Markkanen & Helminen 2021).

Kyselyssä gerontologisen sosiaalialan työn osaamisella viitattiin sosiaalihuollon eri toimintaympäristöissä tarvittavaan ammatilliseen osaamiseen ja gerontologisen hoitotyön osaamisella terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä tarvittavaan ammatilliseen osaamiseen. Vuoden 2021 kyselyyn vastasi 115 SOTE-ammattilaista. Heistä 48 esitti gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön sisältöjä jatkuvan oppimisen eri koulutusmuotoihin.

Gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön lisäkoulutuksen sisällöt

SOTE-ammattilaisista 48 (48/115) esitti sisältöjä gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön lisäkoulutukseen (kesto ½–2 päivää). Sen sisältöjä he kuvasivat ilmaisuilla perusteet, yksittäisten asioiden esittely ja alan työkaluihin perehdytys.

Lisäkoulutuksessa voidaan tutustua ikääntymiseen ilmiönä ja siitä seuraaviin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Lisäkoulutuksen sisällöiksi soveltuvat ikäihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavien asioiden tarkastelu, esimerkiksi ravinto, liikunta ja lepo. SOTE-ammattilaiset viittasivat myös sairauksiin, käyttäen muun muassa ilmaisuja perussairaudet ja geriatriset sairaudet. Lisäkoulutuksessa voidaan tarkastella myös ikäihmisten yksinäisyys -teemaa sekä perehtyä mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

Lisäkoulutuksessa voidaan lisätä ymmärrystä gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön perusteista. Hoitotyön tiimoilta SOTE-ammattilaiset mainitsivat muun muassa hyvän hoitosuhteen rakentamiseen ja geriatrisen potilaan hoitamisen erityispiirteisiin tutustumisen. Lisäkoulutus voidaan rajata heidän mukaansa esimerkiksi vanhusten hauraus-raihnausoireyhtymään perehtymiseen, aivojen vajaatoiminnasta johtuvan akuutin sekavuustilan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen tai ikäihmisen turvalliseen lääkehoitoon.

Aivoterveys ja muistin häiriöt sekä sairaudet soveltuvat lisäkoulutuksen sisällöksi. Lisäkoulutuksessa voidaan tarkastella muistin häiriöiden ja sairauksien tunnistamista, varhaisen ja oikea-aikaisen tuen antamista muistisairaalle, hänen hyvinvointinsa ja terveytensä vahvistamista, muistijälkien herättämistä sekä hyvää hoitoa.

Gerontologisen sosiaalialantyön ja hoitotyön lisäkoulutuksessa voidaan tarkastella lainsäädäntöä ja palveluja sekä tuen muotoja. SOTE-ammattilaiset painottivat hyvinvoinnin, terveyden ja erityisesti toimintakyvyn sekä palvelujen ja hoidon tarpeiden käytäntöihin ja menetelmiin perehtymistä. Tärkeää on ottaa huomioon ikäihmisen selviytymisen edellytykset omassa kodissaan. Lisäkoulutuksessa tulee tarkastella palveluohjausta ja palvelukokonaisuuksien sekä -ketjujen rakentamista. Niissä tulee edistää ikäihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumista. Olennaista on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön mahdollisuuksien jäsentäminen. Lisäkoulutuksessa voidaan perehtyä myös niin sanotun vanhustensuojeluilmoituksen eli huoli-ilmoituksen tekemiseen vanhuksen selviytymisestä. Lisäksi ikääntyneen perhehoito voi olla lisäkoulutuksen näkökulma.

Gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön työkäytännöistä ja -menetelmistä lisäkoulutukseen soveltuvat vuorovaikutukseen ja tunteiden kuuntelemiseen (esim. Validaatio -toimintamalli) perustuvat käytännöt ja menetelmät. Myös voimavara- ja ratkaisulähtöisiin – voimaannuttaviin – työkäytäntöihin ja -menetelmiin perehtyminen soveltuu lisäkoulutuksen sisällöiksi. Olennaista on myös ikäihmisen läheisten ja omaisten sekä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön perehtyminen.

Gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen sisällöt

SOTE-ammattilaiset (46/115) esittivät sisältöjä myös gerontologisen sosiaalialan alan työn ja hoitotyön lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen (laajuus 1–5 opintopistettä). Sen tavoitteena tulee olla gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön erityispiirteisiin syventyminen.

Lyhytkestoisen täydennyskoulutukseen soveltuvat samat sisällöt kuin edellä kuvattuun lisäkoulutukseen, kuten ikääntymisestä johtuvat muutokset, ikäihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutussuhde, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, yksinäisyyden vähentäminen, muistin häiriöt ja sairaudet, palvelut ja tukimuodot sekä ikäihmisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Lyhytkestoisessa täydennyskoulutuksessa voidaan vastaajien mukaan tarkastella ikääntymiseen liittyvien peruskysymysten sijasta kuitenkin erityisiä kysymyksiä. He viittasivat esimerkiksi ikäihmisen kaltoinkohteluun ja lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja niiden hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn heijastumiseen. Lyhytkestoisessa täydennyskoulutuksessa sisältöjen käsittely voidaan rajata myös esimerkiksi maahanmuuttaja- ja monikulttuurisen työn piiriin.

Lyhytkestoisessa täydennyskoulutuksessa voidaan lisäkoulutuksen tavoin tarkastella gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön työkäytäntöjä ja -menetelmiä. SOTE-ammattilaiset painottivat ikäihmisten osallisuutta lisääviin työkäytäntöihin ja -menetelmiin perehtymistä. Lisäksi he painottivat voimavaralähtöisiin työkäytäntöihin ja -menetelmiin, esimerkiksi kinestetiikkaan (ihmisten luonnollisten liikemallinen ja aistitoimintojen ymmärtämiseen perustuva voimavaralähtöinen toimintamalli), tutustumista.

Gerontologisessa sosiaalialan työssä ja hoitotyössä voidaan kohdata elämän rajallisuuden ja päättymisen kysymyksiä. Palliatiivinen hoito voi SOTE-ammattilaisten näkemysten mukaan olla lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen sisältöalue.

Gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen sisällöt

Vajaa kolmannes kyselyyn osallistuneista SOTE-ammattilaisista (37/115) esitti sisältöjä gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen (laajuus 15–30 opintopistettä). Sen yhteydessä he käyttivät muun muassa ilmaisua syvällisempi perehtyminen alueeseen.

SOTE-ammattilaiset esittivät pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen suurelta osin samoja sisältöjä kuin lisäkoulutukseen ja lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen. Heidän kommenttinsa osaamisen laajuudesta ja syvyydestä perustelevat heidän esitystään samojen sisältöjen soveltumisesta eri koulutusmuotoihin.