Creative Commons -lisenssi

Blogit

Opettajana jatkuvan koulutuksen opinnoissa — Oppilaitosten oman kuplan puhkaisevat työelämästä tulevat opiskelijat

Mitä ja miten?

Teemahaastattelut:

o Opettajan kokemukset opiskelijoiden välittämistä tarinoista
o Opettajana jatkuvan oppimisen koulutuksissa
o Ehdotukset opetuksen kehittämiselle, uudet ideat
o Työelämäyhteistyö opettajan näkökulmasta
o Vapaa sana

Haastateltiin 11 pitkien (vuosi tai yli) koulutusten opettajaa, joilla vastuuopettajan kokemuksia oli pääosin erikoistumisopinnoista.

Opettajana jatkuvan koulutuksen opinnoissa

Mukanaolo jatkuvan oppimisen koulutuksissa antaa opettajille kehittymismahdollisuuksia, vertaistukea sekä kentän tuttuutta.

Haasteena opettajat kokivat opettajan työyhteisöön liittyvät asiat kuten perehdytyksen puutteet, työn pirstaleisuuden ja työkuorman epätasaisuuden. Lisäksi koetaan syyllisyyttä voimavarojen riittävyydestä perusopetukseen. Opettajat ovat huolissaan myös oman jatkuvan koulutuksen puutteista. Opettajan olisi päästävä myös itse koulutukseen ja nykyisellään opettajat käyttävät omaa aikaansa itsensä kehittämiseen. Se, toteutuuko opetus lopulta lainkaan, tuo epävarmuutta koulutuksen suunnitteluun. Aloittavien määrä selviää toisinaan myöhään ja määrittää jatkon. Verkostoyhteistyö on antoisaa ja todellinen rikkaus mutta toisinaan myös haaste. Yhdessä suunniteltu rajoittaa joustoa ja toteutukseen sisäänpääsyä.

Mukanaolo jatkuvan oppimisen koulutuksissa asettaa opettajille vaatimuksia ja mahdollisuuksia suhteessa menetelmien hallintaan kuten digiosaamiseen, simulaatio-opetukseen ja etäopetusmateriaalien kehittämiseen. Opetuksessa ollaan tekemisissä työelämää nähneiden henkilöiden kanssa. Haasteeksi nousee, miten kyetään hyödyntämään näiden opiskelijoiden kokemuksia. Pitäisi pyrkiä toisilta oppimiseen, tasavertaiseen vuorovaikutukseen, kokemuksen haastamiseen ja opettajan pitäisi hallita sisältöä. Opiskelijoiden osaaminen myös haastaa opettajan osaamisen.

“Työelämässä tapahtuu tosi paljon ja meidän tulisi olla etukenossa ja uusimman tiedon osaajia”

Työelämäyhteistyö opettajien kokemana

Työelämäyhteistyön opettajat kokivat tapahtuvan hyvin vahvasti opiskelijoiden kautta. Monet olivat sitä mieltä, että muuten sitä ei olisi lainkaan. He kokivat myös työelämäyhteistyön olevan ylätason yhteistyötä. Työelämä ja koulutus eivät kohtaa, vaan puhuvat toistensa ohi ja tekevät näennäisyhteistyötä. Dialogia haittaa kiire ja koulutusmyönteisyyden vaihtelu sekä resurssien niukkuus yhteistyölle.

Opettajien ehdotukset opetuksen kehittämiselle

Opettajien ehdotuksista opetuksen kehittämiselle muodostui kolme kokonaisuutta:

  1. Opiskelijoiden näkeminen voimavarana
  2. Opetuksen suunnittelun kehittäminen
  3. Yhteistyön monipuolistaminen kentän kanssa

Opettajat näkevät opiskelijat tasavertaisina partnereina, joiden osaaminen tulee hyödyntää opetuksessa. Opiskelijoiden ääni tulisi ottaa mukaan suunnitteluun, opiskelijoita tulisi tukea muutosagentteina ja hyödyntää benchmarkkausta toisten työpaikoilla. Tuntuu siltä, että turvattomuutta on molemmilla, sekä opiskelijoilla että opettajilla. Turvallisuus on niin keskeinen asia oppimisen kannalta, että tästä pitää olla huolissaan.

“Joitain asioita tehdään juosten, se ei ole koskaan hyvä”

Opetuksen suunnittelun kehittämisen pitäisi olla joustavaa, opiskelijan kuorma pitäisi suunnitella sopivaksi ja pitkiä koulutuksia pitäisi paloitella sopiviksi. Jatkuvan koulutuksen opinnoissa elää mukana epävarmuustekijöitä; toteutuuko koulutus, kuka ja ketkä siellä opettavat, saadaanko tuo opittu elämään työelämässä, miten saadaan ryhmän kesken osaaminen jakautumaan ja hallitsenko erilaisia uusia järjestelmiä ja menetelmiä.

“Korkeakoulujen työn suunnittelu on jäykkää, kun suunnitellaan ja lukitaan tunnitkin. Pidetään kaksin käsin kiinni omasta tekemisestä… pitäisi löytyä myös luovuutta, luovuus ja ideointi vaatii aikaa”

Opettajien työelämäyhteyksissä näyttäisi olevan keskeisenä osana kokemusten saaminen opiskelijoiden kautta. Tämä on oppilaitoksen kuplaa rikkova elementti, jonka kautta opettaja pääsee hengittämään työelämän todellisuutta kaikkine raadollisuuksineen ja uusine juttuineen. Voimat kannattaisi yhdistää ja vaikuttaa jatkuvaan koulutukseen kohdistuviin asenteisiin. Opettajien näkemyksen mukaan yhteistyötä tulisi tehdä sekä toteutuksen että markkinoinnin suhteen.

“Koulutusorganisaatiot ja työelämän organisaatiot menneet kauemmaksi vinhaa vauhtia”

Verkostot ovat sekä voimavara että rajoite

Opettajille valtakunnalliset verkostot ovat tärkeitä, mutta yhteistyö isoissa verkostoissa saattaa myös rajoittaa ja määritellä toteutusta liikaakin. Yhteistyö lisää joka tapauksessa monialaista näkemystä.

“Tykkään siitä, että saanut kollegoja muista ammattikorkeakouluista ne on tullut tutuiksi ja jakaa sitä omaa pähkäilyä ni se on tosi kiva”

“Tää ei oo niin ketterä kuin jos vedät yksin. Kun yksin veti, niin ne ratkaisut sai tehdä itse. Jos ei toimi tai on liian raskas niin voit muuttaa”

Huolta jaksamisesta

Haastattelut nostavat esiin kysymykset niin opettajien kuin opiskelijoidenkin jaksamisesta. Kummankin työkuorma näyttäytyy huolestuttavana. Kiireinen opettajan työ johtaa yllätyksiin ja toisinaan opettajat joutuvat huonosti perehdytettyinä kohtaamaan osaavat opiskelijat. Toisaalta koulutus jää kesken, ellei tukea saa opettajalta. Opettajat näkevät yksilöllisen tuen ja palautteen merkityksen. He näkevät opiskelijoiden tuen tarpeen ja sitä heiltä odotetaan. Opettajat kokevat ryhmän vaativana.

“Vaatimustaso on aika kova, maksullista niin oikeuskin vaatia, opettajana pitää valmistautua ja olla kartalla”

“Pitää valmistautua tosi hyvin. Se on mahdollisuus ja haaste”

“Antaa potkun pitää itseään ajan tasalla ja mieluummin etukenossa miltä näyttää siellä eteenpäin ja mitä mahdollisesti tulossa…”

“Kyllä sieltä aika rankkaa tarinaa tulee tämänhetkisistä työtilanteista”

Jatkuvassa koulutuksessa opettaja pysyy ajan tasalla, haasteita riittää mutta on lupa olla armollinen.

“Ei tarttekaan pärjätä opiskelijoiden kokemukselle”

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

Kirjoittajat

Tiina Järvelä Vaasan ammattikorkeakoulu
Tapio Myllymaa Satakunnan ammattikorkeakoulu
Mikko Nieminen Satakunnan ammattikorkeakoulu
Anne Puska Vaasan ammattikorkeakoulu