Blogit
Koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta näkyväksi koulutuksen jälkeen
Tämä blogikirjoitus on jatkoa SOTETIE-hankkeen koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien kehittämistä kuvaavalle blogikirjoitukselle ennen koulutusta-vaiheessa (kts. Ranta & Kantola 2020). Tässä blogikirjoituksessa kuvataan koulutuksen jälkeiseen ajankohtaan kehitettävien koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämistä (kuvio 1). Blogikirjoitus keskittyy kevään 2020 ja syksyn 2020 pidettyihin työpajoihin, joissa ensimmäisessä työpajassa ideoitiin yhdessä erikoistumiskoulutuksen opettajien ja opiskelijoiden sekä työelämän edustajien kanssa koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kohteet, roolit, menetelmät ja välineet (kevät 2020, vaihe I). Kehitystyötä jatkettiin erikoistumiskoulutuksen opettajien ja opiskelijoiden kanssa kuvaamalla konkreettisia toimia ja välineitä arvioinnille työpajassa syksyllä 2020 (vaihe II). Kehitystyön kolmannessa työpajassa kuvatut arviointimenetelmät vietiin osaksi työyhteisön käytäntöjä työyhteisön lähiesimiehille toteutetussa työpajassa (vaihe III).
Yhteisideoinnilla työelämää ja opiskelijaa kehittävää koulutusta (vaihe I)
Mitä sitten pitäisi arvioida koulutuksen jälkeen? Kevään 2020 työpajassa ideoitiin, että koulutuksen arvioinnin tulisi kohdentua koulutuksen jälkeisenä aikana koulutukseen osallistujan, opiskelijan näkökulmasta siihen, mikä vaikutus koulutuksella on osallistujan oman osaamisen kehittymiseen sekä millaista vaikuttavuutta se tuo itse työhön (kuvio 2). Työpajassa tuli esille myös se, että osallistuminen esimerkiksi erikoistumiskoulutuksiin tulee huomioida myöhemmin, jos koulutuksen käynyt hakee muihin opintoihin (esimerkkinä tutkintoon johtavat YAMK-opinnot). Lisäksi pohdittiin sitä, että koulutukseen osallistujien osaamisen kehittyminen voisi olla arvokasta saada tietoon oman työyhteisön lisäksi koko organisaatiossa ja myös alueellisesti.
Työyhteisön näkökulmasta arvioinnin kohteiksi ideoitiin koulutuksen tuomia muutoksia työyhteisön toimintaan ja käytänteisiin. Lisäksi tarvetta arvioinnille koettiin olevan koulutuksen hyödynnettävyydelle ja koulutuksen todelliselle vastaavuudelle työelämän tarpeisiin. Tätä voitaisiin edistää siten, että aiemmin koulutukseen osallistuneet opiskelijat ja työelämä olisivat uuden koulutuksen suunnittelussa mukana yhteistyössä koulutusorganisaation kanssa. Nämä monialaiset verkostot koettiin tukevan myös koulutusorganisaatioiden koulutusten suunnittelua. Koulutusorganisaatioilta toivottiin myös koulutuksen aikaisia mediatiedotteita ja artikkeleita kouluttajilta sekä koulutukseen osallistuneiden muutos- ja kehitystarinoita koulutuksen vaikuttavuuden näkyvyyden lisäämiseksi. Näiden avulla lisättäisiin sekä alueen että koulutuksen kehittymistä.
Välineitä ja työkaluja koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin koulutuksen jälkeen (vaihe II)
Ideointi-työpajan aineisto (vaihe I) oli pohjana kehittämistyöpajoissa, jotka jatkuivat syksyllä 2020 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhmän ja heitä opettajien kanssa (vaihe II). Työpajoihin valittiin aiemman kehittämistyön tuloksista (kuvio 2) kaksi konkreettista koulutuksen vaikutuksen arvioinnin kohdetta, joihin lähdettiin työstämään mittaria tai arvioinnin tapaa pienryhmissä Vaikutusten arviointi -kanvaasia hyödyntäen (Tykkyläinen 2020).
Tästä koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin koulutuksen jälkeen-vaiheesta valikoituvat seuraavat kaksi teemaa kehittämisen kohteiksi: 1. Koulutuksesta saadun osaaminen vaikutus työn tekemiseen, jonka tavoitteena on työntekijän osaamisen kehittymisen osoittaminen, huomioiminen ja näkyväksi tekeminen työyhteisössä sekä 2. Koulutuksen tuoman muutoksen työyhteisön toimintaan osoittaminen tavoitteena näin osoittaa myös muutos palvelun tuottamiseen.
Työpajojen tuloksina syntyi koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin kaksi ehdotettua työkalua/toimintoa, joihin lähdettiin tuomaan työelämän näkökulmaa työyhteisön lähiesimiesten työpajassa (vaihe III).
Koulutuksella vaikuttavuutta työyhteisön toimintaan ja asiakkaan saamaan palveluun (vaihe III)
Erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhmän ja opettajien työpajan tuotokset olivat siis pohjana työyhteisön työpajassa, jossa työyhteisön lähiesimiehet tarkastelivat koulutuksesta saadun osaamisen vaikutusta ja vaikuttavuutta työyhteisön tuottamaan palveluun.
Tässä aiemmassa työpajassa (vaihe II) esille tulleiden kokemusten perusteella koulutuksen vaikutus näkyy työntekijän, koulutukseen osallistujan osaamisen lisääntymisenä, joka on tärkeä arvioinnin kohde sekä koulutukseen osallistujalle, koulutusorganisaatiolle että työyhteisölle. Koulutuksen kautta työntekijän asiantuntijuus lisääntyy, työ tehostuu ja nopeutuu sekä palvelun laatu paranee (kuvio 3). Koulutuksen koettiin tuovan rohkeutta käyttää tietoa ja työnhallinnan vahvistumista. Työntekijän näkökulmasta koulutuksen aikaansaamina muutoksina toivottiin muutoksia työnkuvissa, palkkauksessa tai henkilökohtaisena palkanlisänä työyhteisössä. Lisäksi koulutuksen vaikutusta voisi arvioida tekemällä seurantaa koulutukseen osallistuneen luvalla muun muassa päivittäisen toiminnan arvioinnilla, esimerkkinä asiakasmäärien tai konsultointeihin tulleet muutokset. Myös asiakaspalautteessa voitaisiin huomioida kysymykset henkilökunnan osaamisesta.
Koulutukseen osallistujan näkökulmasta koulutuksen vaikutus näkyy tiedon hyödyntämisenä omassa työssä, mutta myös tiedon jakamisena muille työntekijöille työyhteisössä. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi voisi näkyä työyhteisön toiminnan muutoksen arviointina. Voitaisiin esimerkiksi arvioida, onko käydyllä koulutuksella ja siitä saadun tiedon jakamisella ollut vaikutusta työyhteisön toimintaan, esimerkiksi potilasvahinkoihin tai henkilökunnan työhyvinvointiin (poissaolot, työhyvinvointikartoitukset). Osaamisen lisääntymisen arvioinnin mahdollisuuksia ovat myös muun muassa hoitamiseen liittyvien toimintojen arvioimiset, esimerkkeinä työpajassa tuotiin esiin haavojen paranemisen seuranta tai esiintyvyys ja seuranta näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisestä työssä. Koulutuksen tuoma vaikuttavuus voi tuottaa myös laajempaa ymmärrystä oman työyhteisön toiminnan merkityksestä palvelujärjestelmässä, tuloksellisuutta toiminnassa ja palvelun laadun paranemista. Näitä voisi mitata muun muassa asiakastyytyväisyysmittarin osana.
Työyhteisön työpajan (vaihe III) tarkoituksena oli tuottaa työelämään koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin konkreettisia keinoja ja toimintoja. Työpajassa työyhteisön lähiesimiehet kuvasivat, että koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tulisi kohdentua sekä työntekijän että työyhteisön toiminnan osaksi.
Työntekijän saaman osaamisen hyödyntämistä tulisi arvioida, esimerkiksi koulutukseen osallistuneen itsearviointina. Myös työn tehokkuutta arvioimalla, kuten asiakasmäärien lisääntyminen tai konsultaatioiden väheneminen, voitaisiin arvioida osaamisen kehittymisen vaikutuksia sekä koulutuksesta saadun tiedon hyödyntämistä. Nämä voisivat olla osa esimerkiksi työhyvinvointikyselyä ja/tai palveluiden tuottamiseen liittyviä seurantoja. (kuvio 3).
Työyhteisön toimintaan kohdentuvia vaikutuksia tulisi tarkastella henkilökunnan osaamisen kehittymisen arvioimisena. Henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä voidaan tarkastella myös poissaoloja ja työturvallisuuteen liittyviä mittareita (esimerkiksi ergonomiakoulutuksen jälkeen). Lisäksi vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä tarkastelemalla muutoksia asiakaspalautteessa palvelun laadusta ja henkilökunnan osaamisesta.
Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia työelämän arjessa
Tämä hankkeessa tehty kehittämistyö yhdessä työelämän, erikoistumiskoulutusten opiskelijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa osoitti, että koulutuksesta saadun osaamisen vaikuttavuuden arviointi voi olla moninaista ja se on mahdollista sisällyttää osaksi jo olemassa olevaa toimintaa pieninkin toimenpitein. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin sisällyttämisessä osaksi organisaation ja työyhteisöjen toimintaa on hyvä lähteä tarkastelemaan organisaatiossa jo käytössä olevia mittareita ja seurantatoimintoja sekä pohtia, miten vaikuttavuuden arviointi sisältyisi niiden osaksi.
Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvä kehitystyö osoitti myös sen, että vaikuttavuutta olisi hyvä tarkastella sekä koulutukseen osallistujan, että koko työyhteisön henkilökunnan osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Tämän lisäksi koulutuksen vaikuttavuutta on tärkeä arvioida asiakkaan saaman palvelukokemuksen kautta sekä mahdollisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia palvelun tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Kirjoittajat
Liisa Ranta, TtM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Tarja Kantola, FT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ranta, L. & Kantola, T. 2020. Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi alkavat koulutuksen suunnitteluvaiheessa. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
